ARTICLE / FUTURE / RESEARCH  TEKSTI ANNA-LIISA JUURINENTutkimus toteutettiin osana tulevaisuustutkimuksen verkostoakatemian opintoja. |
 | If you do not think about future, you cannot have on - John Galsworthy |
Dare to Learn delfoi
Dare to Learn -tutkimus toteutettiin osana tulevaisuustutkimuksen verkostoakatemian opintoja. Kurssin tavoitteena oli toteuttaa osana metodiopintoja osallistava ja autenttinen tilaustutkimus. TVA:n lisäksi koulutuksen tilaajia ovat Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL). Kurssin ja tutkimuksen pedagogisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja menetelmällisestä toteutuksesta vastasi Metodix Oy yhdessä Otavan Opiston Osuuskunnan kanssa. Matkaamme tutkimuksen syövereihin ja tutkimustamme yleisemmällä tasolla on kuvannut blogissaan opiskelijakollegani Maarit Hildén.
Tutkimus toteutettiin kierroksettomalla real time Delfoilla, jota on käytetty laajasti tulevaisuudentutkimuksessa. Delfoi-prosessissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi. Prosessissa pyritään seulomaan näkemykset jaetuiksi tai erimielisiksi yhteisönäkemyksiksi. Molemmat lopputulemat ovat arvokkaita. Erimielisiä voidaan olla paitsi argumenteista myös tavoitteista, vaihtoehtojen todennäköisyydestä ja haluttavuudesta.
Tutkimus toteutettiin kierroksettomalla real time Delfoilla, jota on käytetty laajasti tulevaisuudentutkimuksessa. Delfoi-prosessissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi. Prosessissa pyritään seulomaan näkemykset jaetuiksi tai erimielisiksi yhteisönäkemyksiksi. Molemmat lopputulemat ovat arvokkaita. Erimielisiä voidaan olla paitsi argumenteista myös tavoitteista, vaihtoehtojen todennäköisyydestä ja haluttavuudesta.
Dare to Learn -delfoi tarjoili rikkaan näkymän koulutuksen tulevaisuuksiin vaikuttavista yhteiskunnallisista muutosilmiöistä. Aineiston pohjalta laadittujen skenaarioiden avulla on mahdollista kuvitella ja analysoida, mikä tulevaisuudessa on mahdollista ja mikä on todennäköistä ja niihin voi tukeutua tehtäessä tulevaisuutta koskevia valintoja.
Dare to Learn skenaariot
Skenaariotyöskentely on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä, jolla tunnistetaan tutkittavan kohteen kannalta keskeiset muuttujat ja niiden mahdolliset toteumavaihtoehdot tulevaisuudessa. Menetelmän avulla syntyneet skenaariot ovat perusteltuja tarinoita tulevaisuudesta, jotka auttavat tunnistamaan eri vaihtoehtoja ja yhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteensa. Daressa käytettyyn skenaarioiden laadintaprosessin metodologiaan voit tutustua tarkemmin blogissani Anliisablog.
Menetelmän avulla syntyneet skenaariot ovat perusteltuja tarinoita tulevaisuudesta, jotka auttavat tunnistamaan yhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteensa.
Dare-delfoin aineiston pohjalta laadituilla skenaarioilla: teho, turva, tori ja tekno, kuvataan pistetulevaisuutta 2040, joten mikään skenaarioista tuskin toteutuu sellaisenaan. Skenaariot ovat kuitenkin mahdollisia, osin toivottuja ja todennäköisiä tulevaisuuksia, joiden toteutumisen mahdollisuus kumpuaa Dare-aineistosta. Lisäksi ne ovat kohtuullisen uskottavia ja toisistaan erottuvia, jotta ne kannustaisivat koulutuksen tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.
Perinteisestä työpajamenetelmiin perustuvasta skenaariotyöstä poiketen koulutuksen vaihtoehtoiset tulevaisuudet syntyivät Daressa aineistolähtöisesti rikastuttamaan yhteiskunnallista keskustelua. Ne ovat tarinoita, jotka syntyivät panelistien vastausten perusteella ja rohkaisemina ja niiden perusteella koulutuksen tulevaisuutta koskevaa keskustelua on mahdollista jatkaa ja syventää.
Perinteisestä työpajamenetelmiin perustuvasta skenaariotyöstä poiketen koulutuksen vaihtoehtoiset tulevaisuudet syntyivät Daressa aineistolähtöisesti rikastuttamaan yhteiskunnallista keskustelua. Ne ovat tarinoita, jotka syntyivät panelistien vastausten perusteella ja rohkaisemina ja niiden perusteella koulutuksen tulevaisuutta koskevaa keskustelua on mahdollista jatkaa ja syventää.
Miksi skenaariot?
Maarit Hildén pohtii blogissaan: “Miten osaisimme katsoa yhdessä peiliin, nähdä mahdollisuuksia ja ratkoa yhdessä haasteita?” Nykyisessä muutostahdissa kysymys on sekä välttämätön, että tarpeellinen ja yksi tapa vastata haasteisiin ovat skenaariot.
Minulla on ollut mahdollisuus kuunnella ja oppia tulevaisuudentutkija Leena Ilmolan ajatuksista.
Ilmola toimii senioritutkijana IIASA:ssa (International Institute for Applied Systems Analysis) ja rakentaa uutta kokeilevaa projektia Extreme Events in Human System, professori John L. Castin vetämässä tutkijaryhmässä. Ilmolan tutkimusteemoja ovat epävarmuudet ja sosiaalisten systeemien resilienssi. Resilienssillä Ilmola tarkoittaa sellaista kyvykkyyttä, joka tuottaa organisaatioille kyvyn menestyä yllätyksistä huolimatta. Se on tietoisuutta ympäröivästä, kykyä sopeutua, ketteryyttä ja kykyä toipua shokeista. Se edellyttää ennakoivan suunnittelun taitoa, kykyä kyseenalaistaa, kykyä joustaa sekä kykyä improvisoida.
Ilmola kannustaa organisaatioita, alueita, miksei myös kansakuntia resilienttien strategioiden laadintaan, joissa hyödynnetään äärimmäisiä shokkiskenaarioita. Resilientin strategian pohjaksi laaditaan useampi shokkiskenaario ja kullekin shokkiskenaariolle menestysstrategia toimenpiteineen (toimenpideportfolio=p). Jotkut toimenpiteistä ovat toimivia useammissa skenaarioissa ja menestysportfolio tulee rakentaa niiden toimenpiteiden varaan. Ilmolan ajatuksia, resilientin strategian rakentamisesta, voi lukea tästä.
En tiedä täyttääkö yksikään DARE 2030 skenaarioista äärimmäisen shokkiskenaarion tunnusmerkkejä. Elementtejä siihen kuitenkin on:
Minulla on ollut mahdollisuus kuunnella ja oppia tulevaisuudentutkija Leena Ilmolan ajatuksista.
Ilmola toimii senioritutkijana IIASA:ssa (International Institute for Applied Systems Analysis) ja rakentaa uutta kokeilevaa projektia Extreme Events in Human System, professori John L. Castin vetämässä tutkijaryhmässä. Ilmolan tutkimusteemoja ovat epävarmuudet ja sosiaalisten systeemien resilienssi. Resilienssillä Ilmola tarkoittaa sellaista kyvykkyyttä, joka tuottaa organisaatioille kyvyn menestyä yllätyksistä huolimatta. Se on tietoisuutta ympäröivästä, kykyä sopeutua, ketteryyttä ja kykyä toipua shokeista. Se edellyttää ennakoivan suunnittelun taitoa, kykyä kyseenalaistaa, kykyä joustaa sekä kykyä improvisoida.
Ilmola kannustaa organisaatioita, alueita, miksei myös kansakuntia resilienttien strategioiden laadintaan, joissa hyödynnetään äärimmäisiä shokkiskenaarioita. Resilientin strategian pohjaksi laaditaan useampi shokkiskenaario ja kullekin shokkiskenaariolle menestysstrategia toimenpiteineen (toimenpideportfolio=p). Jotkut toimenpiteistä ovat toimivia useammissa skenaarioissa ja menestysportfolio tulee rakentaa niiden toimenpiteiden varaan. Ilmolan ajatuksia, resilientin strategian rakentamisesta, voi lukea tästä.
En tiedä täyttääkö yksikään DARE 2030 skenaarioista äärimmäisen shokkiskenaarion tunnusmerkkejä. Elementtejä siihen kuitenkin on:
- Teho-skenaariossa shokkeja ovat koulutusjärjestelmän siirtyminen tilaaja-tuottaja malliin ja Suomen koulutusmarkkinoiden valtaaminen globaalien organisaatioiden toimesta.
- Turva-skenaariossa shokki on julkisen koulutusjärjestelmän rapautuminen ja suljettujen pienyhteisöjen varaan rakentuva koulutusjärjestelmä
- Tori-skenaariossa shokki on julkisten koulutuspalvelujen tuottamisesta luopuminen ja oppijoiden kiinnittyminen yhteiskuntaan virtuaalisten yhteisöjen kautta
- Tekno-skenaariossa shokki liittyy koulutusteknologian vyöryyn ja kumppanuuteen tekoälyn kanssa
Ilmolan innoittamana kysynkin, minkälaisilla strategioilla ja toimenpiteillä Suomi kansakuntana selviää Dare skenaarioissa ja löytyykö sellaista toimenpideportfoliota, jonka avulla oppimisella ja koulutuksella on edes kohtuullinen tulevaisuus? Dare to comment?
 |
|
Anna-Liisa Juurinen on työskennellyt Jämsän kaupungin kehitysyhtiön
Jämsek Oy:n palveluksessa vuosina 1999 – 2017. Hänellä on vankka
seudullisen ennakoinnin ja aluekehittämisen kokemus. Juurinen on
Keski-Suomen tulevaisuusryhmän jäsen ja vahva tiedolla johtamisen ja
tulevaisuustiedon puolestapuhuja. Juurinen oli mukana toteuttamassa Dare
2030 tilaustutkimushanketta tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian
opiskelijana ja vastasi aineistolähtöisten skenaarioiden laadinnasta.
Jämsek Oy:n palveluksessa vuosina 1999 – 2017. Hänellä on vankka
seudullisen ennakoinnin ja aluekehittämisen kokemus. Juurinen on
Keski-Suomen tulevaisuusryhmän jäsen ja vahva tiedolla johtamisen ja
tulevaisuustiedon puolestapuhuja. Juurinen oli mukana toteuttamassa Dare
2030 tilaustutkimushanketta tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian
opiskelijana ja vastasi aineistolähtöisten skenaarioiden laadinnasta.
0 Comments
RSS Feed
